Karukoskesta luontoelämyksiin

Elokuvista juuri tulleena rietausin nyt näistä elämyksistä yleensä tuumailemaan. Luontoelämysten ympärillä olen pyörinyt viime aikoina koulutuksissa kulkiessa. Mutta mikä riittää luontoelämykseksi, kun asuu niin metsässä, että koko elämä on yhtä luontoelämystä? Mikä enää värisyttää selkäpiitä, nostaa karvat pystyyn ja kyyneleet silmiin? 
1. Aamuneljältä matkalla kohti pohjoista. Pysähdyn jalottelemaan jossain Pudasjärvellä määrättömän laajan suon laitaan. Aurinko nousee syksyiseen sumuun. Ja kaikki on mahdollista.
2. Yksin sysipimeänä yönä metsämökillä. Huussireissulla taskulamppu sammuu ja vaikka katsoo kohti taivaitakurkottavia kuusten latvoja, ei erota taivasta. Miten pientä olla maailmankaikkeudessa.

3. Ylä-Kainuulaisessa naavakuusikossa. Jäähileiselle sammalelle putoilee raidan keltaisia lehtiä. Oppaani laulaa Gandalfin nuotiolaulun. Ja vuorepeikotkin nojaavat hakkuihinsa ja pyyhkivät kyyneleitä silmistään elämän rajallisuuden edessä.

Että näin yksinkertaista se on. Ei koskikelluntaa, ei jääkiipeilyä, ei tunturivaellusta. Läsnäoloa.

When you live in the middle of the forest, it is hard to find a nature experience, which makes your heart beat or makes you weep, just because it is so awesome. Riverfloating? Ice climbing? Well...
1. Four o`clock in the morning driving to north. I stop to walk for a while. Swamp is endless. It is quiet and cold. Sun is just rising. Joy in my heart.
2. A dark autumn night. I stand in the middle of the forest. No moon. No snow. I know there is a sky, but I can´t tell where. How tiny I am! 
3. An old forest; singing voice of my guide. Gandalf`s song, the first feeling, that life will not last for ever. I have tears in my eyes. And the goblins listen and lean to their hacks for a moment. 
So simple. Just a moment. With no intentions.

Tai ootteko koskaan te painaneet pään kesäistä nurmea vastaan....

Viikko sitten kävelin Oysin ovesta ulos, soitin miehelle ja ryhdyin märisemään. Sitten soitin äidilleni ja itkeä turuutin lisää. Ja parhaille kavereille ja taas vollotin :) Ihan silkasta helpotuksesta! Viimeinen sädehoito!
Kiitokset kaikille tuestanne tänä talvena! Ja lääkäreille ja hoitajille! Merkillinen olo! Hurjan onnellinen ja silti epävarma, että osaanko enää elääkään normaalisti.
Ja mitäpä tästä hässäkästä opin? No, en yhtään mitään. Luonteeni ei jalostunut yhtään, häslään, tuittuilen, tuhlaan aikaani, olen huolimaton. Mutta elän. Joku sanoi, että pitäisi odottaa jälkitarkastukseen, ennenkuin intoilee! Ehei, nyt on aika intoilla, joka päivä, aina kun vain vähänkin jaksaa, sillä sen kyllä opin, ettei huomisesta voi olla ihan varma...

Lukekaapa joskus Hymyilevä Apollo kaikessa rauhassa. Tätini aikanaan lausui sitä uudenvuodenjuhlissamme. Aivan uskomaton runo, energiaa täynnä!

When I left the hospital a week ago, I phoned my husband and started to cry. Then I phoned my mother and started to cry. And my two best friends.. and started to cry. I was so happy! No more cancer treatments! 
Thank you to everyone for your support! And thank you to the doctors and nurses! Someone told me to wait till the check-up, before I celebrate. No, I want to be happy now, because the only thing I learned during the winter was, that you never know about the future.

Eka ja vika avartti

Sain pähkäiltävää kerrakseen, kun Maalainen  laittoi minulle tunnustuksen tehtävän kera. Kiitokset, on hauska oppia uutta blogimaailmassa! Haaste kuului:
1. Kertoa linkin kera, kuka lahjoitti tunnustuksen
2. Kirjoittaa 7 random faktaa itsestä
3. Lahjoittaa tämä tunnustus 15:lle blogille/bloggaajalle.

Heti tunnustan, etten ole näihin aikonut osallistua ja en rohkene laittaa tätä eteenpäin, mutta faktat pistän pöytään:)
1. En tapa hämähäkkejä, ne tuovat onnea.
2. Olen syksyihminen.
3. Raivostun eläinten huonosta kohtelusta.
4. En omista meikkejä.
5. "Näen" energian virtaamisen. Vaikea selittää, ne tietävät, joilla on sama kyky.
6. Uisin mieluiten nakuna järvessä. Kokeilkaapa!
7. Olen huono kuuntelija.

Juuret täällä metsässä. Maybe I´m a "Mori-girl" .

Thak you, I got an award from  Maalainen including a challenge...
1. Tell who gave you this award (link)
2. Tell 7 random facts about yourself
3. Give this award to 15 blogs
It was so nice to be invited to this chain, but sorry; I have decided not to take part in these chains. But for this first and the last occasion, here are my facts, s.v.p:)
1. I don’t kill spiders, they bring luck.
2. I love autumn.
3. Bad treatment of animals makes me lose my temper (totally).
4. I don’t own makeups.
5. I can "see" energy flow. Hard to explain, my soulmates know what I mean.
6. I love swimming naked in a lake. Go and try, you’ll love it!
7. I am a bad listener.

Murunen maailmankaikkeudessa

"Sama kuu ja aurinko paistavat toki kaupungeissakin, sama taivas kaareutuu kattojen yllä, mutta todellisen pienenä olemisen onnen voi ehkä tavoittaa vain kaukaisten kylien hiljaisuudessa, metsässä, tähtitaivaan avaruuden alla" (Sammakkoprofessorin sääopit, Taisto Heikkinen, Irene Vainio, WSOY 1997)

"The same sun, moon and the sky above the roofs of the town; nevertheless the real joy of being small might only be reached in the silence of the distant villages, in the woods, under the high starry sky." ( bad translation from the book of our own weather prophet of Hyrynsalmi)

SiivousPäiväunelmia

Maalla perjantai tai lauantai on perinteinen siivous- ja leivontapäivä. Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että en siivoa ihan joka lauantai ja nämä todelliset siivouspäivätkin kaipaavat unelmointia kahvimukillisen ja vanhojen kotitalouskirjojen äärellä. Niiden äärellä viihtyy! Kirjahyllystäni löytyy muutama oppikirja joka vuosikymmeneltä, joista selviää, miten huolella huussi ripsutaan lehtivastalla, kuinka kaapit pestään oikeassa järjestyksessä ja miten kostea on nihkeäpyyhin. Energiaa riittää lukutuokion jälkeen juuri imurointiin, mutta eipä maatilan päärakennuksessa enää likaisia töitä tehdäkään. Ja ainahan voin uskotella perheemme terveyden lähteeksi rennolla otteella siivottua kotia; pölyllä ja pöpöillä on aikaa luoda meille vastustuskykyä. Mutta laskiaspullia leivotaan tänään!

I should clean up the house today. To get some positive energy, I take a big nice mug of coffee and browse old household books. So charming advices! How to sweep the outhouse with a birch whisk (in 1920), how to wash the cupboards (in 1980) and what is the suitable moisture for a wiper (in 2000). My grand mum had a busy day on Saturdays, but I’ll only vacuum. There’s no more wood work done or horse equipment stored in the main building and I hope some dust keeps our immune system working. And Saturday is a traditional baking day! I’ll make Shrove buns!

Muistoja

Meillä on perinteinen maalaisjoulu. Kuusi, joulukirkko, perhe, suklaata, kinkkua...Joulu syntyy myös muistoista. Tämän hopeisen joulupallon sain Aino-tädiltä pikkutyttönä. Joka joulu se on pienemmän näköinen kuin muistinkaan, mutta aina kun otan sen laatikosta, tunnen sen vuosien takaisen ilon sen kauneudesta ja muistan tädin hymyn. Hyvää Joulua!

We celebrate Christmas traditionally; Christmas tree, Christmas church, family, chocolate, ham.

And memories! My aunt Aino gave me this silver bauble when I was a little girl. Every year it seems to be smaller, but I always remember that lovely day and my aunt smiling to me. Merry Christmas!