Telekkariukko ja muita kummajaisia

Kyntöpellon multa tuoksuu ihanalle! Talven tuntua on jo ilmassa ja lantala on tyhjennetty ja pellot kynnetty eli viljelysuunnitelma on jo ensi kesällekin. Keväällä suojaviljaan kylvetty apila vihertää vielä houkuttelevasti. Toivottavasti hirvet malttavat pysyä sieltä pois, sillä huomenna alkaa metsästys. Kotipellossa olisivat aivan turvassa, sieltä ei niitä ammuta, jos olen kotosalla!
On mennyt muutama viikko kuin sumussa. Löysivät maalaisrealistilta alkavan rintasyövän. Tästä ei kuitenkaan tule syöpäblogia, mutta mahtaahan ne kainuulaiset terveyspalvelut tulla nyt peräkylän ämmän näkökulmasta ruodittua. Aiemmin olikin kokemusta vain kylän mummojen kertomuksista "telekkariukosta" (nettilääkärivastaanotto) ja "Romppaisenkyyistä" (kelan kimppataksi koko peräkylän sairaille Kajaaniin). Tähän mennessä olen saanut vastaani hyvää palvelua ja ammattilaisia. Kiitokset heille!

Muu!

The soil smells lovely! It is a ploughing season. Plans for the next summer are ready. There are still green clover fields, although it has been frosty mornings. Elk hunting starts tomorrow. I won´t let them shoot the animals on our home fields:)
Last few weeks have been difficult. I got a diagnosis of the breast cancer, luckily non-invasive. But this blog keeps on telling about a country life. Of course the health care in the periphery deserves some attention too. It will become now familiar, more than only from the seniors stories about a "TV-guy" (a doctor-patient appointment via internet) and  the shared taxi to the hospital paid by the social insurance institution.

Potunnosto

Eilen pidimme pottutalkot naapuritalon kanssa. Vuodesta toiseen toistuvissa talkoissa ajan kulumisen huomaa. Pikkupoika joka mätti perunoita sankoon vuonna 97, tuli eilen Kajaanista talkoisiin traktorinajoon.  Vanhin poimija kävi tällä kertaa pellon laidalla vain tarkistamassa tilanteen. Perunaruttoa ei vuonna 97 ollut pilkkaakaan, nyt monena vuonna rutto vie varren  jo kukinta-aikaan. 

Naapurille onneksi tuli perunaa, meillä alan laajuus kompensoi vähän sadon surkeutta.

1997

Perunannostopäivä on syksyn parhaita päiviä. Rehut ja ruuat on koottu ja lumentuloa ja hirvenmehtuuta odotellaan. Muistellaan vanhat perunavuodet ja päätetään taas kerran, ettei varmasti panna ensi keväänä pottua näin paljon.

2012

Yesterday we dug potatoes. Two families make this work together every autumn. This day is a moment to look back. The baby boy in the first picture is now studying in Kajaani and came to drive a tractor. The oldest digger came this time only to check the situation. Time flies. But we are looking forward too. Waiting for snow, elk hunting season and the next potato year. And once again we decided not to plant this much potatoes next spring :)