Paljakan luonnonpuisto
Niin Puolangan, kuin Hyrynsalmenkin puolella vaara-asutus
on syntynyt 1600-luvulla. Jo sitä ennen alueella on ollut pyyntikulttuuria ja
lappalaisasutusta. Kaskiviljely on jatkunut pitkälle 1800-luvulle ja
niittytalous 1900-luvun puoliväliin asti. Paljakankin reheviä maita on
kaskettu, mutta kaskeamisen jäljet ovat jo pääosin hävinneet. Metsien
savottatyöt eivät ole juuri Paljakkaan ulottuneet ennen suojelua.
Metsistä suurin osa on tuoretta kangasta, kuusikkoa. Kolmannes
alueesta on erilaisia suotyyppejä karuista rahkarämeistä saniaiskorpiin.
Paljakasta löytyy lähdeperäisiä puroja, lähteitä, saniais- ja suurruoholehtoja.
Kasvillisuuden lajikirjo on sekoitus pohjoisia, eteläisiä ja taigalajeja.
Paljakassa asustaa monia uhanalaisia lajeja. Lajistolistaa löytyy ympäristö.fi
sivun Paljakka ja Latvavaara osiosta. Meille paikallisoriginaaleille Paljakan
suurpedot, liito-oravat ja pohjansinivalvatit yms. ovat tuttuja ympäröivistä
talousmetsistäkin. Puiston itälaidan
metsästäjät kertovat hirvien käyvän metsästysaikaan yöllä
talousmetsätaimikoissa syömässä ja päivisin menevän piiloon luonnonpuiston alueelle
metsästystä pakoon. Liekö totta vai tarua.
Paljakan arvo näin maallikolle on tietysti vanhan metsän
suuri osuus. Ympärillä olevat talousmetsät on voimakkaasti hyödynnetty ja kuuden
kilometrin polku, jolta ei toki luonnonpuistossa saa poiketa, on ikkuna luonnontilaiseen
metsään. Paljakka on rehevyydessään mielenkiintoinen vähänkin kasveja tuntevalle,
saati sitten sienistä ja käävistä kiinnostuneille. Paljakassa on
ympäristönäytepankki, jonne on keskitetty Metlan (nykyisin Lukea)
tutkimusnäytteiden säilytys.
Alueen retkeilyreiteiltä on yhteys Paljakan
luonnonpuistoon. Esimerkiksi UKK-reitti ja Köngäskierros vievät läheisille muille luonnonsuojelualueille,
jotka toki ovat pienempiä. Läheltä
löytyy myös laajahkoja Natura-alueita. Paljakan
luonnonpuiston arvo paljastuu tutkijoille selvemmin, kuin meille asiaa
tuntemattomille. Makuun pääsee lukemalla esimerkiksi Paljakan luonnonpuiston
kasvillisuus-raportin (Kaikkonen K. Metsähallitus 1987). Olisi mielenkiintoista
tietää, minkä verran ne hirven veijarit ja muut eliöt hyötyvät luonnonpuistosta
ja missä suhteessa sen ekologia vaikuttaa ympäröivän arkimetsän eliöstöön,
saatikka onko Kainuun suojeltujen ja Natura-alueiden välillä millaisia
yhteyksiä.
Luke (2016). Paljakan tutkimusmetsät. 5.5.2016. http://www.metla.fi/metsat/paljakka/index.htm
Luontoon.fi. (2016). Paljakan luonnonpuisto. 5.5.2016. http://www.luontoon.fi/paljakka
Luontoon. fi (2016). Paljakan reitit. 5.5.2016. http://www.luontoon.fi/paljakka/reitit
Metla.fi (2016). Metla-Ympäristönäytepankki. 5.5.2016. http://www.metla.fi/metsat/paljakka/ympanp/ympanp.htm
Ympäristö.fi (2016). Paljakka
ja Latvavaara. 5.5.2016. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Paljakka_ja_Latvavaara%286945%29This wiesel visited yesterday the garden shop, where I work at the moment! |