Arkea maalaiskylässä.
Puutarhuri-agrologin ikkuna maalaismaisemaan.



tiistai 12. joulukuuta 2017

Suksee

Olen budjetoinut itselleni satasen joko uimiseen tai uusiin suksiin, mutta vastahan tuota 25 vuotta sitten ostin sukset! Sälöileviä satasen (markan) suksia potkiessani, kuulin melkein huokaisun isoisien ajalta. Siitä paikasta perinneihmisenä marssin aittaan ja nappasin ukin tekemät sukset jalkaan ja bambusauvat käteen.

Miten loistava kanto ja suksikeli nyt on! Jotain hurjan riemukasta oli hissuksiin hiihdellä pellonselkää näillä oman talon suksilla. Näillä ei toki ajetuille laduille mennä, vaativat laadukkaan hangen ja avarat salot hiihtomaaksi. Jäipä se nyt rautakaupan Arto suksirahoittani. Meidän seudun latutilanne teille lasikuiturimpuloilla lykkijöille löytyy latukartasta .


This is the darkest time of the year.  I just love it.  I am a child of autumn. But every day it is more difficult to go out. Today I was dusting my skis, but they were old-fashioned and pieces of fibreglass were missing. Instead of going to Arto´s for a new pair of skis, I went to our oldest shed. These skis are made by grandfather Seth maybe 90 years ago. I have been thinking a lot about museums and why we regard things old or old-fashioned or museum stuff.  These skis work pretty well even today.

I will respect these skis and use them only in pure snow on the field or in the woods. I ´ll leave the machine-made tracks to you .






lauantai 9. joulukuuta 2017

Raken/ne-/teen muutos



Otsikonkaltaisia sanapalahirviöitä opittu syksyn koulutuksessa.
Epäjoulukalenterin liikunnallisia harjoitteita on jatkettu, vaikka itsenäisyyspäivä juhlittiinkin kutakuinkin kansallispuvussa. Eilinen oli staattista liikuntaa, jos näin voi sanoa, kuutisen tuntia seisoskelua palavan talon äärellä. Palokunta harjoitteli metsätilamme autiotaloa polttamalla ja sammuttamalla.

Rakennemuutos
Seisoimme siis aamusta jo tolokkuna pihassa, joka oli alun perin torppa, mutta perustettiin isonjaon aikaan 1860–1870 luvuilla uudistilaksi. Tilan nimen pääte ”aho” viittaa historiankirjan mukaan kaskiahoon. Näillä vaaroilla poltettiin kaskea viljanviljelyyn ja etelään viettävä maasto onkin varmasti ollut oivaa kaskettavaa.  Pihapiiri muuttui nykyiselle paikalle viisikymmenluvun lopulla. Maaseutu ei elättänyt enää suurta perhettä, tilan viimeinen asukas muutti pois 80-luvulla ja pellot istutettiin kuuselle.  Sukulaistalo kietoutuu monin paikoin omiin tarinoihimme ja ilo onkin viljellä viimeistä peltotilkkua ja hoitaa talon metsiä.

Rakenteen muutos
Hirsirakennusten pihapiiristä pikkupirtti on hyvässä huomassa paikkakunnan museolla ja muutkin hirsirakenteet ovat löytäneet uusia koteja aittana, saunana ja kanalana. Autioitunut lautarakenteinen talo oli kuitenkin jo huonossa kunnossa. Palokunnan harjoituskohteeksi siitä vielä oli ja syksyn aikana on selvitelty kunnan, maistraatin ja palolaitoksen kanssa tarvittavia lupia ja ilmoituksia.
Eilen parikymmentä pelastushenkilöä sytytti, sammutti, tuuletti ja testasi, me kuvasimme ja suvun insinöörismiehet WhatsAppin kautta mukana ollessaan laskivat hiilipäästöjä ja kustannuksia.
Liekkien vähän laannuttua tuli tulen lämmittämiin koivuihin pikkulintuparvi juhlimaan sulaneiden silmujen ja heränneiden öttiäisten aterialle. Illan hämärtyessä kävin mielessäni läpi talon voimamiehet, velhot, tarinat sota-ajalta ja elävät ystävät. Yhden ajanjakson merkki oli hiilloksenkaunis muisto, mutta metsänhoitotöitä menossa ja tulevaisuuden varalta infraa jäljellä. Metsän suojellut maisemapuut - todelliset entit - mänty ja lehtikuusi, humisivat hiljaa lumituiskussa.

Paloharjoitus
I did fit to my dress on 6th December, thanks to my countryside sports Christmas calendar. I have been walking in deep snow and doing snow clearing (48 cm of snow!) after my sledge adventures and cow house parkour. Yesterday we were on our feet all day photographing burning house. Maybe not the exercise, but all the feelings during the day were exhausting.
This was carefully planned fire drill. We own a tree farm with a 60 year old wooden house. It has been uninhabited for nearly 40 years. So it was in a bad shape. Fire departments from 4 municipalities took part to practice. It was exciting to see how professionally they worked. They went into the house spraying water to the awful flames. We were standing 30 meters far and it was warm even there!
After the firemen left, we were guarding there, eating packed lunch and admiring the bird flight in the near birch trees eating the warm buds and bugs. All the ancient habitants of the old farm came to my mind. The strongman, the wizard and the rich lady. I honored the Russian soldier’s memory.  I smiled for the old love stories of the village and laughed to the family engineers who were involved by WhatsApp and counting carbon release numbers. I was happy about our friends, who used to live in this house.
The Pine and The Larch were singing icy ballade at the edge of the yard. They are the ents of this forest and protected trees in the forest management plan. I guess they even took that carbon back home.

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Navettaparkour

Jos olet meidän vakuutusasiamies, Mela-asiamies tai työterveyshoitaja, niin hushus, täällä ei ole mitään klikattavaa. (radiomainoksesta napattua)


Olen kadehtien seuraillut blogeja ja päivityksiä kiipeilijöistä ja parkour-harrastajista. Keski-ikäisen nivelvaivaisen maatilanemännän mielikuvituksella tämäkin ongelma ratkesi kätevästi. Hiehokarsinan veräjän asema ja aukaisu repii hermoja, joten notkeasti ja sujuvasti heittäydyn yli aidan tuossa kuvassa. Tuo Mölli odotti jo valmiina puskemaan, ei se muuten olisi ehtinyt.

Well actually I promised Christmas calendar events only in English, so I only half lied. Yesterday I  was carrying fire wood all day. So in sport experiments of the month there is no cheating.

Parkour is so cool! Maybe not for a farmer in her fifties, not in a cow house and not to be told publicly (worried about our insurance cost after this). The true story is that the gate is so slow to open that even with my physique it is easier to move by parkour here.

perjantai 1. joulukuuta 2017

Ei mikään joulukalenteri



Ei ole tämä joulukalenteri. Eikä täältä voita mitään.  

Yritin eilen ahtautua itsenäisyyspäivää varten kansallispukuun ja totesin saman, minkä lääkärini on latinaksi hienostuneemmin lausunut: paksu tantta ja tarvitsee liikuntaa. Kuulosti se latinaksikin kyllä Obelixilta. Siksipä kannustimeksi kerään liikunnallisia arktisia aktiviteetteja paikallisesta repertuaarista.

Normiperusperukka tai ei, meidän kirkonkylällä on varmaan ruokakunnissa potkukelkkoja enemmän kuin autoja. Koulun mopoparkki on talvisin enemmän potkuriparkki ja eläkeläisten kerhoon löytää huonomuistisempikin kelkkarivin perusteella ( silmälasit mukaan, niin ei joudu vahingossa sinne kouluun). Potkuri on autontapainen täsmälaite elämänkaarella, lapsille, nuorelle, isolle ihmiselle, vintageihmiselle, kaikkea löytyy malleissa ja väreissä piisaa.

Tarvitaan luistava alusta. Jos ei kuura riitä tai hiekkaa on liikaa, auttavat muoviliuskat, joita saa (vinkvink joulupukki) kyläkaupasta punaisenakin. Kovin kesäkelille oli vielä joku aika sitten saatavissa pyörät potkuriin.  Miten niin fanaattista?

Heijastin on hyvä olla ja vaatteet sään mukaan. Täällä tosiperukassa vaaran laidassa kevyemmälläkin lyyssillä pärjää. Takaisin lykkiminen on, noh, vaikka kuntoilua. Vaara-asukki tarvitsee vielä myötäselle nastat kenkiin, tai adrenaliiniaddiktion.

Penskana istuin potkurin kyydissä matkalla naapuriin kyläilemään. Ainakin muistan palelevat varpaat ja tähdet. Taivaalla siis. Kylään mentiin aina illalla navetan jälkeen. Potkurilla hoituu siis kuljetus koulurepusta kaveriin. Mäkikauhun ja urheilun lisäksi potkuria voi käyttää istuskeluun esim. jos väsyy, pilkkii tai porisee tuttujen kanssa. Potkuttele pois!


I read from the net heath service my doctors opinion about my habitus and even in Latin it sounded like Obelix. In plain language it would be:  fat lady, needs exercise. Yesterday I noticed that Independence Day (Finland 100 years!) is coming too soon for me to fit in the national dress. So this will be my Christmas calendar to add exercise to my days.  Sports must be fun too, so I will do it my way. And corgi way :)

I read Jalna novels (Mazo de la Roche) few years ago and every year since I fall in love with winter, kick sledges, snowshoes and camp fire in the dark night. Now we have already 32 cm of snow here and the kick sledge weather is perfect, not too cold. Cold weather makes friction hard, but our local market sells plastic strips for the runners to make the sledge slide easier.  Everyone here has a kick sledge. Or several. There are sizes to all ages, bodies and demands.  You should meet our village’s shopkeeper, who talks about sledges with enthusiasm. Especially we were happy about the young people using kick sledge.  

Rekku has been a little criminal lately (visiting neighbour houses without permission), so we went to a little trip to snowy village today. Its purpose was to less his energy, but when we came back to the home hill (60 meters up), it was clear who is Obelix and who is Asterix.

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Green Care kainuulaisella maatilalla-case oikiaelämä


Jos Green Care tarkoittaa sinulle sitä lyytiä, jonka pää kasvaa kukkia, niin tämä juttu kannatta lukea. Tuttu se kuva on minullekin, eräänkin kesälannoitepurkin olen puutarhurihommissa myynyt. Meidän maatilalla Green Care tarkoittaa kuitenkin voiman ammentamista luonnosta!
 
Mitäs meiltä sitten saa?

Resepti virkistykseen
(luontolähtöinen toiminta)
1 sylillinen luonnonmateriaalia (luontolähtöisyys)
2  hyppysellistä  perinnettä (kokemuksellisuus, oppiminen)
10 kaveria (yhteisöllisyys)
Maustetaan luontotiedolla ja turvallisuussuunnittelulla (ammatillisuus ja vastuullisuus)
Melskataan pari tuntia, nauretaan, kerrotaan juttuja ja väsytään terveesti. 

Resepti hyvinvointiin
(tavoitteelliset maatilavierailut)
2 tuntia fyysisiä töitä (toiminnallisuus)
2 tuntia tuumailua ja huolenpitoa (Pistä se rattorin turvavyö kiinni, ko oot siinä apumiehenä)  (yhteisöllisyys)
aistien täydeltä:  luontoa, savua, mullan tuoksua, kevätsilmun energiaa, syyssateen kylmää, kielellä sulavia lumihiutaleita, ilveksen jäljet, koira sylissäs…(luonto)
Sekoitetaan sukulaisten ja kylänmiesten kanssa. Nautitaan päivittäiseen tympiytymiseen  ja ropin kangistumiseen.

Vakuutusmiehemme nimittää minua seikkailuretkien järjestäjäksi, mutta meillä on kyllä turvallista, meiltä löytyy turvallisuuspassi, hygieniapassi, kompassi, vatupassi, ensiapukassi ja Lassi. Mikä hiien vatupassi? Noh,  eniveis, englanniksikaan en osaa vaieta ja muitakin kieliä löytyy.

GreenCare Finlandin sivuilta löytyy paljon tietoa ja kelpo häkkyrä, jossa kuvataan, miten luontoa ja maaseutuympäristöä voi käyttää hyvinvoinnin edistämiseen. Me sijoitumme tavoitteellisen virkistyksen lokeroon, koska olemme luonnonvara-alan ammattilaisia, mutta yhdessä sosiaali- ja terveys- ja kasvatusammattilaisten kanssa meistä on iloa silläkin puolen. Meillä Kainuussa tähän on oikein koulutustakin, jonka tietysti olen jo ahminut!

Kaikesta tästä lisää tietoa Facebooksivuillamme  ja jos et jaksa lukea, niin kuva silloin tällöin Instagramissa.  Hyvää vointia Sinulle! 

Our Green Care (check this link) recipes:

Green empowerment
armful of natural materials (Nature)
pinch of tradition (physical excersice)
10 mates (social relationships)
Shaken AND stirred with manual labour and mental well-being.
Enjoy! May cause good night sleep and uncontrollable feeling of success.

Wellbeing farm visit
2 hours of farm work (activity)
2 hours endless talk and fussing by the hostfamily (social interaction)

Filled with soil smell, bright greens of spring, corgi bark, taste of snowflakes on your tongue, feeling of the autumn cold rain and sense of the ancient generations (nature). Enjoy with family members and villagers.