Arkea maalaiskylässä.
Puutarhuri-agrologin ikkuna maalaismaisemaan.



keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Kiireellistä nyrkkien taskussa puristelua




Tänään tulen saamaan paljon aikaan ja puhumaan kovasti Rovaniemen murretta. Johtuu ketutuksesta.
Jotain koomista on kyllä silti tässä elämässä.
Viime viikkoina olen törmännyt kiireisiin ihmisiin. Jos puhelinajan sopimiseen menee kaksi puhelua ja kaksi sähköpostia per henkilökontakti, niin mistähän se kiire oikein syntyykään.
Ajan trendi on myös purnata havaitsemistaan epäkohdista facebookissa/soittamalla kaverille/kirjoittamalla maalaisrealismia-blogia. Sillä välttyy siististi ottamasta turpaan puuttuessaan oikeasti epäkohtaan itse.
Sekin on metkaa, miten asiantuntijaneuvoja saatuaan on näppärä ignoorata koko juttu ja tehdä itse elämä vaikeaksi. Kutsutaanko sitä sitten elämänjanoksi. Elämä on varmasti touhukkaampaa, kun kärsii kivuista/rikkakasveista/”en edes lukenut sitä viranomaiskirjettä”-asenteesta.
Seuraavan kerran, kun:
…näet roskan- poimi se pois ja vie roskiin. Tulee hyvä mieli.
…joku soittaa sulle, vastaa puhelimeen. Tulee hyvä mieli.
…näet kiusaamista, niin mene väliin. Tulee hyvä mieli.
…näet epäilyttävää toimintaa, niin mene kysymään tai ota rekkari helvetti edes ylös. Tulee hyvä mieli.
…oot kipiä, niin noudata sen poppamiehen neuvoja. Tulee hyvä olo.
…tunnet tarvetta valittaa, niin kysy ensin, mitä minä tälle voisin tehdä rakentavassa hengessä. Tulee hyvä mieli.
Varmasti saa turpaan, mutta arvet ne on mitä vanhaikodissa muistellaan. Ne, jotka ei harrastaneet ratkaisukeskeisyyttä, eivät muistele.

This time I am nagging.
You see trash, pick it up.
You are ill, obey your doctor.
You see robbery/vandalism/bullying, contact police/parents or deal it yourself.
You get a phone call, answer it.
You are in a hurry, prioritize, delegate.
Etc.
The point is, that by nagging in Facebook/ this kind of blog/on coffee break, you`ll get only moaner`s reputation. By solution-oriented acts, you´ll certainly get trashed, but you feel better and have something to remember in the old days.