Arkea maalaiskylässä.
Puutarhuri-agrologin ikkuna maalaismaisemaan.



tiistai 12. joulukuuta 2017

Suksee

Olen budjetoinut itselleni satasen joko uimiseen tai uusiin suksiin, mutta vastahan tuota 25 vuotta sitten ostin sukset! Sälöileviä satasen (markan) suksia potkiessani, kuulin melkein huokaisun isoisien ajalta. Siitä paikasta perinneihmisenä marssin aittaan ja nappasin ukin tekemät sukset jalkaan ja bambusauvat käteen.

Miten loistava kanto ja suksikeli nyt on! Jotain hurjan riemukasta oli hissuksiin hiihdellä pellonselkää näillä oman talon suksilla. Näillä ei toki ajetuille laduille mennä, vaativat laadukkaan hangen ja avarat salot hiihtomaaksi. Jäipä se nyt rautakaupan Arto suksirahoittani. Meidän seudun latutilanne teille lasikuiturimpuloilla lykkijöille löytyy latukartasta .


This is the darkest time of the year.  I just love it.  I am a child of autumn. But every day it is more difficult to go out. Today I was dusting my skis, but they were old-fashioned and pieces of fibreglass were missing. Instead of going to Arto´s for a new pair of skis, I went to our oldest shed. These skis are made by grandfather Seth maybe 90 years ago. I have been thinking a lot about museums and why we regard things old or old-fashioned or museum stuff.  These skis work pretty well even today.

I will respect these skis and use them only in pure snow on the field or in the woods. I ´ll leave the machine-made tracks to you .






2 kommenttia:

  1. Omistaisinpa tuollaiset sukset... tai onhan minulla kunnon puusukset nahkasiteillä, mutta ovat vähän lyhyenpuoleiset minulle....sellaiset lapsimallia:)

    VastaaPoista
  2. Suomussalmella on kansalaisopistossa suksikurssi, ajattele, että vois tehdä itselleen sukset, nam!

    VastaaPoista