Ei mikään joulukalenteri

Ei ole tämä joulukalenteri. Eikä täältä voita mitään.  

Yritin eilen ahtautua itsenäisyyspäivää varten kansallispukuun ja totesin saman, minkä lääkärini on latinaksi hienostuneemmin lausunut: paksu tantta ja tarvitsee liikuntaa. Kuulosti se latinaksikin kyllä Obelixilta. Siksipä kannustimeksi kerään liikunnallisia arktisia aktiviteetteja paikallisesta repertuaarista.

Normiperusperukka tai ei, meidän kirkonkylällä on varmaan ruokakunnissa potkukelkkoja enemmän kuin autoja. Koulun mopoparkki on talvisin enemmän potkuriparkki ja eläkeläisten kerhoon löytää huonomuistisempikin kelkkarivin perusteella ( silmälasit mukaan, niin ei joudu vahingossa sinne kouluun). Potkuri on autontapainen täsmälaite elämänkaarella, lapsille, nuorelle, isolle ihmiselle, vintageihmiselle, kaikkea löytyy malleissa ja väreissä piisaa.

Tarvitaan luistava alusta. Jos ei kuura riitä tai hiekkaa on liikaa, auttavat muoviliuskat, joita saa (vinkvink joulupukki) kyläkaupasta punaisenakin. Kovin kesäkelille oli vielä joku aika sitten saatavissa pyörät potkuriin.  Miten niin fanaattista?

Heijastin on hyvä olla ja vaatteet sään mukaan. Täällä tosiperukassa vaaran laidassa kevyemmälläkin lyyssillä pärjää. Takaisin lykkiminen on, noh, vaikka kuntoilua. Vaara-asukki tarvitsee vielä myötäselle nastat kenkiin, tai adrenaliiniaddiktion.

Penskana istuin potkurin kyydissä matkalla naapuriin kyläilemään. Ainakin muistan palelevat varpaat ja tähdet. Taivaalla siis. Kylään mentiin aina illalla navetan jälkeen. Potkurilla hoituu siis kuljetus koulurepusta kaveriin. Mäkikauhun ja urheilun lisäksi potkuria voi käyttää istuskeluun esim. jos väsyy, pilkkii tai porisee tuttujen kanssa. Potkuttele pois!

I read from the net heath service my doctors opinion about my habitus and even in Latin it sounded like Obelix. In plain language it would be:  fat lady, needs exercise. Yesterday I noticed that Independence Day (Finland 100 years!) is coming too soon for me to fit in the national dress. So this will be my Christmas calendar to add exercise to my days.  Sports must be fun too, so I will do it my way. And corgi way :)

I read Jalna novels (Mazo de la Roche) few years ago and every year since I fall in love with winter, kick sledges, snowshoes and camp fire in the dark night. Now we have already 32 cm of snow here and the kick sledge weather is perfect, not too cold. Cold weather makes friction hard, but our local market sells plastic strips for the runners to make the sledge slide easier.  Everyone here has a kick sledge. Or several. There are sizes to all ages, bodies and demands.  You should meet our village’s shopkeeper, who talks about sledges with enthusiasm. Especially we were happy about the young people using kick sledge.  

Rekku has been a little criminal lately (visiting neighbour houses without permission), so we went to a little trip to snowy village today. Its purpose was to less his energy, but when we came back to the home hill (60 meters up), it was clear who is Obelix and who is Asterix.