Arkea maalaiskylässä.
Puutarhuri-agrologin ikkuna maalaismaisemaan.



tiistai 5. kesäkuuta 2012

Green care-työmatka

Ajomatka töistä kotiin suomutaa varpaiden välissä ei ehkä täytä green care-mielikuvan kriteereitä, mutta sitä se minulle tänään oli. Työpäivä hankkeessa oli tänään pitkä ja vaiheikas ja nautin kyllä joka hetkestä, mutta puoli seitsemältä ajellessani kotiin olin kyllä niin fyysisesti kuin henkisestikin virkistyksen tarpeessa. 
Suon kohdalla jarrutin ihastelemaan juuri kukkalumeen peittynyttä mättäikköä ja sen kummemmin ajattelematta ryntäsin lenkkareissa kameran kanssa jängälle. Vasta kun jalat suomutaan uponneena vedin tuoreen koivunlehden ja rahkasammalen tuoksua kuin huumetta keuhkoihini, huomasin hymyileväni.  Väsymys oli kaikonnut. Olkaapa kateellisia ystävät; täällä eletään green carea joka päivä. Tästä voi klikata lisätietoa aiheesta.
I really enjoy my work in my project, but after 12 hours of passionate work for village landscape today I was exhausted. On my way home in the evening, I suddenly put on the brake. The swamp was covered with snow-white hare`s tale and I rushed to take some pictures. Only when I stood there sunken to the mud in my sneakers and breathing drug-like birch and sphagnum smell, I noticed that the tiredness was gone. This is my daily green care, to live in the countryside, getting natures energizing effects for free.You`ll find Finnish page of green care here and some lovely pictures of our nature.
Tupasvillan kukinta on jo mennyt, kun näemme valkeat siemenhaituvat

4 kommenttia:

  1. Se on kaunis tuo tupasvilla ja suon tuoksu on niin raikas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suon tuoksussa on jotain jännää. Perunakellaria penskana kävin aina myös nuuskimassa:)Lisäksi olen sadeihminen, pidän enemmän sateesta kuin auringosta, ehkäpä siinäkin tuoksun vuoksi.

      Poista
  2. Kaikki luontoon liittyvä on kiinnostavaa.Hyvä televisiosarja 70-luvulla oli nimeltään Ihmeellinen Luonto. Paljonko niistä ihmeistä on jäljellä. En tiedä. Surullista että kaikki kaunis on uhan alla kuolla. Nautitaan kuitenkin siitä mitä vielä on. Suo, karpalot ja lähdevesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten se tuntuukin, että silloin oli luonto-ohjelmat mielenkiintoisempia! Mutta eihän toki kaikki kaunis ole kuolemassa! Onkohan sitä vain aikuisena kiireisempi ja korkeammalla maasta, niin ei näe luonnon ihmeitä.
      Mikä hauskinta, ainakin ilman kautta tulevat saastelaskeumat ovat 70-luvun lapsuuteni jälkeen roimasti vähentyneet. Joku vuosi sitten maatilamme oli mukana tutkimuksessa, jossa mitattiin, eikö ilman saasterikkilaskeuma enää riitä peltokasvien lannoitustarpeisiin, uskomatonta, mutta totta.

      Poista