007 ja Rantanplan

Kun naapurin hirvikoiran irtonaisen rentoa juoksua katselee, tai tapaa sen tutkapantoineen päivineen navetalta tuumuttamasta isäntiä, tai saa sen ventovieraan auton kyydissä vietyä kotihäkkiinsä karkureissulta ja sulattaa sydämensä sen maailmojasyleilevän aurinkoisen kiitollisuuden edessä, on aika selvää , että sen lempinimeksi kehittyy Rantanplan. Kaikella kunnioituksella, hän on vaaran parhaita hirvenhaukkujia! Ja metsällä se sälli osaa napata linnun omin päin hiukopalaksi.
Toisessa naapurissa oli muuan aamu herätty kissojen mouruamiseen; kolli talon katolla, toinen rappujen juuressa mittelemässä arvoaan. Vili ja meidän 007 siellä olivat asialla. Meidän kissalla on lupa tappaa ja se uskoo luvan yltävän myyrien lisäksi oraviin ja jäniksiinkin. Elää tappaakseen, muttei tapa syödäkseen. Kaupan ruoka on sen mielestä siistii.
Eläimet ovat osa kyläämme. Joistakin eläimistä on tullut kylälegendoja, kuten Nalle-koira, joka makoili keskellä kylätietä houratessaan. Koulubussi luonnollisesti väisti Nallea. Eläinystäviä saattamaan löytyy onneksi kylältä luottomies. Lemmikit haudataan ja niitä muistellaan. 
Viime viikolla anoppi kertoi löytäneensä marjametsän reunasta hienon kiven ja aikoi tuoda sen pihaansa. Kertoi sen töröttäneen kuin laitettuna toisen kiven päällä. Taisipa jäädä paikalleen, kun paljastui, että se oli auton alle jääneen kissamme hautakivi:)

Ai kerma? Sekoitettuna, ei ravistettuna.

Pets and domestic animals are village members. They have their own characters and some of them become a legend. Like Nalle-dog, who used to sleep in the middle of the road. Even school bus dodged him.
Rantanplan is our neigbor`s Laika, very respected for his skills to find elks. But so endearing with his relaxed running style and his good natured character and huge appetite, that this nickname was inevitable.
Our cat 007 and Vili the tomcat argue of the domination of this village. Our cat lost his original name after he got his licence to kill. And he really kills: voles, hares, squirrels...But he is as stylish as Bond, only Latz is eatable. 
And when it is time, we bury them, we mourn them and we tell stories of them.