Arkea maalaiskylässä.
Puutarhuri-agrologin ikkuna maalaismaisemaan.



sunnuntai 9. elokuuta 2015

Papin kosto

Olen hoitanut elukoita viisitoistakesäisestä asti. Aina joskus joku karkaa. Ja se alkukantainen viha, joka löytyy siinä vaiheessa lempeän emannuksen sisuksista, ei lopu koskaan.
Viikolla entrasin pystyaitaa asiakkaalle ja naapurikylän kirkkoherra poikkesi juttusille. Hänen kokemuksensa oli, että mitä tiheämpi aita, sitä paremmin elukka pysyy siinä. No meikä tietenkin kouhoamaan, että jos elukalla on ruokaa aituuksessaan, niin se pysyy vaikka villalangassa.
Pitäis joskus pitää turpansa kiinni.
Tänä aamuna (ennen kirkonmenoja!) tein pika-aidan sähköpaimenella ja aitanauhalla kesälampaille. Päkätit seurasivat rehukauhan perässä ja corgi ja kissa olivat apupaimenina, kun mentiin uuteen laitumeen.
Selkäni kerkesin kääntää, kun Kami innostui kentälle jääneestä kelasta ja pujahti langan ali. Kalle ja Köppänä hätääntyivät, että miksi tuo kaveri saa tuolla olla ja kun irrotin virtajohdon, olikin jo kaksi muuta karvakasaa sotkenut itsensä lankoihin. Tilanne muistutti hetken poroaidan kirnua, kunnes lampaat olivat taas perusaitauksessa ja uhkasin, että seuraavan kerran sieltä poistuvat kotitilansa pakettiautoon ja taisipa siinä pari muutakin julmaa ajatusta tulla lausutuksi.
Mitä opimme tästä?
Kirkonmiehet ymmärtävät yllättävän paljon laiduntamisesta. Puutarhuriagrologit voivat vaikka rukoilla sunnuntaiaamuisin sielunsa puolesta.




I repaired an old fence this week for a client. The vicar of the village came to talk and his opinion was that the thicker the fence is, the better the cows stay in the pasture. I disagreed and told him, that it is the amount of food that matters and even wool yarn will do the job, if there is enough grass.
This morning I made a quick electric fence to our summer sheep. The sheep followed me and the corgi and the cat were helping. Early Sunday morning was beautiful (and it was not even divine service time!).
When I turned my back, which is not a good idea ever with three rams, Kami came under the fence after me. I had left a reel on the grass and he found it interesting and he did not feel the electric shock. Now Köppänä and Kalle noticed that Kami had left the fence and they followed and tangled to the wires. In two seconds we had made a good mess! After a lot of threats, ugly words and hate to all kinds of domestic animals, I got them back to the main fence. 
Lesson of this Sunday: The clerics know a d...n lot about grazing. The gardener/agriculturists should keep their mouth shut and pray for their souls on Sunday mornings.