Arkea maalaiskylässä.
Puutarhuri-agrologin ikkuna maalaismaisemaan.



torstai 13. helmikuuta 2020

Etsivä löytää


Katsastusaseman joutaisi myydä kausikortteja maatilanemännille, joilla on kolme parhaat päivänsä nähnyttä peltilehmää. Kevään tarkastusrumba alkoi ja hiissasin pompanneen farmariauton huoltoon ja lähdin jokavuotiselle kävelyreissulle Hyrynsalmen kirkonkylän ihmeisiin tutustumaan.

Hautausmaa on (voi hyvänen aika sentään) aina yhtä jännä ja sieltä pyörähdin taas erinomaiseen kirjastoomme. Sen ovi oli muutettu sitten viime käyntini sähköiseksi ja selvittyäni siitä ihmeen kaupalla läpi särkemättä koneistoa, kirjastotäti neuvoi, että siitä napista painamalla pääsee kätevästi sisälle. Ulos osasinkin jo kuin sivistyneet ihmiset. Kirjasto on hyväksi!

Kunnantalon valtuustosalin ikkunan joululta jäänyt eläinasetelma on tämmöiselle seitkytluvun lapselle hieno tilataideteos. Näkyy siihen pääraitille, kun ajatte ohi. Luontoa arvostaville nykyihmisille varoitukseksi, että siihen aikaan täytetty eläin oli ihan ok.

Siinä pälkähti päähäni, että nytpä tutustun siihen arvoitukselliseen Tommipuukko näyttelyyn, josta luen joka juuttaan tiistai ja torstai lehden menopalstalta. Olen virallisissa ja virattomissa yhteyksissä kulkenut kunnantalolla ja en ole osunut tuohon näyttelyyn. Se ei liene kunniaksi näin kyläsepän taloon miniäksi tulleelle.

Kunnantalon pääaula on tyrmäävä arkkitehtonisesti, mutta myös asiakaspalvelutiskin suljettu-kyltin takia. Onnekseni löysin 80-luvulla kuntaan unohtuneen osastopäällikön loukostaan ja hän sattuikin olemaan innostunut näyttelystä ja asiantunteva aiheesta. Opastuksellaan löytyi näyttely, joka oli taitavasti kätketty puoliavoimen oven taakse. Ovessa oli jopa suuri juliste, että tänne näin. Teille muille junan tuomille (tai minä kyllä taisin eka kerralla liftata paikallisen rautakauppiaan kyydissä tänne) tiedoksi, että se on pääovesta vasemmalle ja ei kahvilaan (suljettu), vaan siihen vasemmalle katseen suuntaa kääntäen.

On muuten hieno näyttely! Eikä pelkästään Tommeja, vaan raudan valmistusta ja puukon teko kuvina. Meillä on edelleen paljon Tommin takojia ja nuoret oppivat sen valinnaisaineena yläkoulussa. Hyrynsalmen nuoriso on voittanut läjän palkintoja, joista näyttelyyn voisi koota myös listan!  Samalla voi tutustua yläkerrassa ja ala-aulassa pienoismalleihin vanhasta Hyrynsalmesta. Ja pomminraatoon. Ja arkkitehtuuriin.

Tämmöisten luojanhylkäämien kirkonkylien tunnelma avautuu vasta hiljalleen kulkiessa. Onneksi meillä on melkein kausikortti huoltamollekin, niin ehdin nähdä vielä monenlaista kevään aikana. 

 Finally I visited Tommi knife exhibition!
One thing led to another. I went to vehicle inspection and it was “the same procedure as every year, Jaska”. Only this time we do not enjoy Birthday dinner (Lauri Wylie). The car is usually broken and kindly he tells me how to fix it. 
I go to our car sensei Jarmo and he takes welding machine, spare parts and his endless nerves and makes magic. And this happens 3 times a year. We have 3 old cars in this farm. Meanwhile I walk around our village.


During my visit to graveyard, I noticed it was 30 years ago our farms last blacksmith died. I never met him, but we still have red and black paint spots on doorframes and all his tools in smithy. Paint spots are from his fingers. He painted the knife sheaths by bear hands.

Tommi is Kainuu knife with an interesting story. To find out more, I decided to visit our municipal hall. There is a room full of the most beautiful knives, I had heard. The building (after 30 years of its glory days) in this sparsely populated area and with all digital/internet/broadband possibilities is not in full use any more. So it is like visiting a ghost castle. I presumed it would be difficult to find a living public officer to tell me how to find the knives. Surprisingly one officer rushed by in the minute I entered. For a moment I was worried that some crisis had occurred, but it was only coffee time. The next officer was a lucky catch. He knew about the knives and 30 years in this brick castle had not killed his enthusiasm.

We have a lot of blacksmiths making Tommi knives in Hyrynsalmi. In summer time there is a folk high school class about knife making. Our young can make Tommi at school. These young pros have won prices in nationwide competitions! And this exhibition is worth visiting! Not only knives, but pictures! From bog iron to knife, the whole process!

If you visit Hyrynsalmi, take time, walk slowly and talk to people. In these abandoned country villages stories are hidden and wait to be found. Broken cars and holiday mood helps. Next time I´ll walk there in April. (Skoda and Citroen, oh yeah). See you!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti