Ei ole tämä joulukalenteri. Eikä täältä voita mitään.
Yritin eilen ahtautua itsenäisyyspäivää varten
kansallispukuun ja totesin saman, minkä lääkärini on latinaksi hienostuneemmin
lausunut: paksu tantta ja tarvitsee liikuntaa. Kuulosti se latinaksikin kyllä
Obelixilta. Siksipä kannustimeksi kerään liikunnallisia arktisia aktiviteetteja
paikallisesta repertuaarista.
Normiperusperukka tai ei, meidän kirkonkylällä on varmaan ruokakunnissa
potkukelkkoja enemmän kuin autoja. Koulun mopoparkki on talvisin enemmän
potkuriparkki ja eläkeläisten kerhoon löytää huonomuistisempikin kelkkarivin
perusteella ( silmälasit mukaan, niin ei joudu vahingossa sinne kouluun).
Potkuri on autontapainen täsmälaite elämänkaarella, lapsille, nuorelle, isolle
ihmiselle, vintageihmiselle, kaikkea löytyy malleissa ja väreissä piisaa.
Tarvitaan luistava alusta. Jos ei kuura riitä tai hiekkaa on
liikaa, auttavat muoviliuskat, joita saa (vinkvink joulupukki) kyläkaupasta
punaisenakin. Kovin kesäkelille oli vielä joku aika sitten saatavissa pyörät
potkuriin. Miten niin fanaattista?
Heijastin on hyvä olla ja vaatteet sään mukaan. Täällä tosiperukassa
vaaran laidassa kevyemmälläkin lyyssillä pärjää. Takaisin lykkiminen on, noh,
vaikka kuntoilua. Vaara-asukki tarvitsee vielä myötäselle nastat kenkiin, tai
adrenaliiniaddiktion.
Penskana istuin potkurin kyydissä matkalla naapuriin
kyläilemään. Ainakin muistan palelevat varpaat ja tähdet. Taivaalla siis.
Kylään mentiin aina illalla navetan jälkeen. Potkurilla hoituu siis kuljetus
koulurepusta kaveriin. Mäkikauhun ja urheilun lisäksi potkuria voi käyttää
istuskeluun esim. jos väsyy, pilkkii tai porisee tuttujen kanssa. Potkuttele
pois!
I read from
the net heath service my doctors opinion about my habitus and even in Latin it
sounded like Obelix. In plain language it would be: fat lady, needs exercise. Yesterday I noticed
that Independence Day (Finland 100 years!) is coming too soon for me to fit in
the national dress. So this will be my Christmas calendar to add exercise to my
days. Sports must be fun too, so I will
do it my way. And corgi way :)
I read Jalna
novels (Mazo de la Roche) few years ago and every year since I fall in love
with winter, kick sledges, snowshoes and camp fire in the dark night. Now we
have already 32 cm of snow here and the kick sledge weather is perfect, not too
cold. Cold weather makes friction hard, but our local market sells plastic
strips for the runners to make the sledge slide easier. Everyone here has a kick sledge. Or several.
There are sizes to all ages, bodies and demands. You should meet our village’s shopkeeper, who
talks about sledges with enthusiasm. Especially we were happy about the young
people using kick sledge.
Rekku has
been a little criminal lately (visiting neighbour houses without permission),
so we went to a little trip to snowy village today. Its purpose was to less his
energy, but when we came back to the home hill (60 meters up), it was clear who
is Obelix and who is Asterix.
